Pohjoismaiset säästäjät maksavat jopa yhdeksänkertaisesti samasta sisällöstä

Jos sisältö on sama, miksi yksi rahasto veloittaa yhdeksän kertaa enemmän kuin toinen? Neljä selitystä toistuu, eikä yksikään niistä kerro siitä, että kalliimpi rahasto olisi parempi.

Aloitusvuosi. Indeksirahastojen kulut ovat laskeneet voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2009 aloittanut rahasto hinnoiteltiin markkinassa, jossa kaksikymmentäviisi korkopistettä oli halpa. Se on sittemmin pitänyt kulunsa, koska nykyiset osuudenomistajat harvoin vastustavat tasoa jonka ovat jo hyväksyneet. Yllä olevan taulukon halvimmat rahastot ovat johdonmukaisesti nuorimpia.

Hallinnoijan strategia. Osa taloista hinnoittelee aggressiivisesti vallatakseen markkinaosuutta kysytyimmissä indekseissä ja ansaitsee sen sijaan valikoiman laajuudella. Toiset nojaavat jakeluun — siihen että rahasto on neuvonantajan listalla tai pankin omassa valikoimassa — eivätkä silloin tarvitse halvinta hintaa myydäkseen.

Koko. Säilytyksen, tilintarkastuksen ja indeksilisenssin kiinteät kulut jaetaan rahastopääomalle. Sadan miljardin euron rahasto kantaa ne paljon suuremmalla pohjalla kuin sadan miljoonan. Tämä ei kuitenkaan selitä tätä taulukkoa: suurin rahasto ei ole halvin vaan neljänneksi kallein.

Replikointitapa. Swap-pohjaisella rahastolla on vastapuoli jolle on maksettava, mutta se välttyy samalla osalta kuluja, jotka syntyvät neljäntoista sadan osakkeen ostamisesta ja säilyttämisestä. Netto voi mennä kumpaan suuntaan tahansa, eikä menetelmä siksi selitä valikoiman halvinta eikä kalleinta.

MSCI World sisältää noin 1 400 yhtiötä 23 kehittyneestä maasta. Indeksiä seuraava rahasto omistaa ne yhtiöt noissa suhteissa. Kahdella samaa indeksiä seuraavalla rahastolla on siis käytännössä sama sisältö ja sama tuotto ennen kuluja.

Viisi aineistomme rahastoista seuraa indeksiä kokonaisuudessaan. Hinta eroaa yhdeksänkertaisesti halvimman ja kalleimman välillä.

Yhdeksänkertaisuus on ääritapaus. Kiinnostavampi luku on toinen: se MSCI World -rahasto, joka hallinnoi viidestä selvästi eniten varoja — 101,7 miljardia euroa, yli kaksikymmentä kertaa halvimman verran — maksaa 0,2 % halvimman 0,05 %:n sijaan. Nelinkertaisesti, samasta indeksistä.

Tämä ei ole poikkeus vaan normaalitapaus: rahasto jonka useimmat omistavat, ei ole halvin. 200 EUR kuukaudessa kahdenkymmenen vuoden ajan tekee eroksi 1 863 EUR. Kolmessakymmenessä vuodessa, mikä on tavallinen eläkehorisontti, ero on 7 020 EUR.

Jos ero on näin suuri, miksi rahat jäävät kalliimpaan rahastoon? Tavallisin selitys ei ole tietämättömyys vaan hitaus. Rahaston vaihto vaatii aktiivisen päätöksen asiasta joka tuntuu valmiilta, eikä kulu näy koskaan tapahtumana — se veloitetaan hiljaa rahaston arvosta, vähän joka päivä, eikä ilmesty tiliotteelle koskaan.

Lisäksi monessa maassa on todellinen kustannus: myyminen ja takaisin ostaminen laukaisee veron voitosta. Se jolla on realisoitumaton nousu, voi maksaa veroa tänään enemmän kuin säästää kuluissa tulevina vuosina.

Pohjoismaissa tuo perustelu ei kuitenkaan päde useimpiin. Osakesäästötilillä, investeringssparkontolla, aktiesparekontolla tai aksjesparekontolla yksittäistä myyntiä ei veroteta. Maksat kaavamaista veroa tai lykkäät sitä riippumatta siitä mitä tilin sisällä on, eikä vaihto kahden rahaston välillä siksi laukaise veroseuraamusta. Jäljelle jää välityspalkkio — useilla pohjoismaisilla välittäjillä nolla juuri tämän tyyppisessä kaupassa — ja osto- ja myyntikurssin ero.

Se tekee tämän tutkimuksen johtopäätöksestä poikkeuksellisen käyttökelpoisen juuri Pohjoismaissa. Useimmilla markkinoilla havainto on teoreettinen sille jolla on jo nousua takanaan. Täällä se on käytännöllinen.

Sama kaava pätee laajemmin. Jokaisessa kategoriassa on halvin rahasto ja mediaanirahasto. Mediaanin valitseva maksaa kahdenkymmenen vuoden aikana seuraavasti, samoilla oletuksilla kuin edellä.

Juokseva kulu on luku joka lukee rahastoesitteessä, ja se on ainoa kulu jonka tiedät etukäteen. Se ei kuitenkaan ole koko kulu, ja siihen pysähtyvä tutkimus olisi vajaa.

Tracking difference on se mikä todella merkitsee: rahaston ja indeksin tuoton ero jälkikäteen mitattuna. Se sisältää kulun mutta myös kaiken muun — miten hyvin rahasto seuraa indeksiä painotusmuutoksissa, miten se käsittelee osinkojen lähdeveron ja miten tehokkaasti se käy kauppaa. Matalakuluinen mutta huolimattomasti replikoiva rahasto voi käytännössä maksaa enemmän kuin kalliimpi joka seuraa indeksiä tarkasti.

Arvopaperilainaus vetää toiseen suuntaan. Monet fyysisesti replikoivat rahastot lainaavat osakkeita korvausta vastaan ja palauttavat osan tuotosta rahastoon. Vaikutus voi vastata muutamaa korkopistettä vuodessa, mikä on yksittäistapauksissa saanut rahaston seuraamaan indeksiään paremmin kuin kulu sallisi. Se tuo mukanaan myös vastapuoliriskin.

Spread ja välityspalkkio tulevat päälle jokaisessa ostossa. Kuukausisäästäjä maksaa tuon eron kaksitoista kertaa vuodessa, ja pienessä rahastossa jossa kauppaa käydään vähän, se voi ylittää juoksevassa kulussa säästetyn.

Johtopäätös ei siis ole että halvin rahasto on aina paras, vaan että neljän tai yhdeksän kertaisen kuluero on liian suuri muiden tekijöiden kumottavaksi. Välillä 0,05 ja 0,07 prosenttia ratkaisee jokin muu. Välillä 0,05 ja 0,45 ei ratkaise.

Kolme asiaa, järjestyksessä sen mukaan mitä ne ovat arvoltaan.

Tarkista mitä jo maksat. Luku on rahastoesitteessä kohdassa "juokseva kulu" ja useimpien välittäjien rahastolistoilla. Jos se on yli 0,20 prosenttia laajalla indeksillä, samalla indeksillä on lähes varmasti halvempi vaihtoehto.

Vertaa indeksiä, älä nimeä. Kaksi lähes samannimistä rahastoa voi seurata eri indeksiä, ja kaksi täysin eri nimistä voi seurata samaa. Rahastoesitteen indeksi ratkaisee sen, mitä omistat.

Suuntaa ensin uusi säästäminen. Jos vaihto tuntuu isolta, sinun ei tarvitse aloittaa siitä: ohjaa kuukausisäästö halvempaan rahastoon ja anna nykyisen omistuksen olla. Vaikutus tulee hitaammin mutta päätös on pienempi, ja osakesäästötilillä voit siirtää loput milloin haluat.

Aineisto. Kaikki 935 Xetrassa, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Helsingissä listattua pörssinoteerattua rahastoa, jotka ovat Investhusin tietokannassa 2026-10-08. Niistä tietolähde raportoi juoksevan kulun 895:lle; loput 40 eivät ole mukana laskelmissa.

Mitä vertaillaan. Vain rahastot jotka seuraavat indeksiä kokonaisuudessaan. Toimialaleikkaukset, faktorivariantit, ESG-versiot, valuuttasuojatut osuussarjat ja viputuotteet on jätetty pois — ne seuraavat toista indeksiä eivätkä kuulu hintavertailuun, joka väittää sisällön olevan sama.

Laskenta. Kuukausisäästö 200 EUR kahdenkymmenen vuoden ajan. Juokseva kulu vähennetään vuotuisesta bruttotuotosta. Koska johtopäätös ei saa riippua oletetusta tuotosta, se esitetään sekä viidellä että yhdeksällä prosentilla: halvimman ja kalleimman ero on 3 665 ja 6 541 EUR.

Mitä tutkimus ei sano. Se ei sano mitään siitä, mikä rahasto on paras. Kulu on yksi tekijä monista — replikointitapa, rahaston koko, kaupankäynnin spread ja verotuksellinen kotipaikka vaikuttavat nekin lopputulokseen. Se sanoo, että hinta vaihtelee paljon sisällöllä joka on sama, ja että ero on euroissa suuri pitkällä aikavälillä.

Aineistoa saa käyttää vapaasti, kun lähteeksi mainitaan Investhus. Kaksi tiedostoa: yksittäiset rahastot indekseittäin ja koonti kategorioittain.

Rahastot indekseittäin (CSV) →
Kategoriat (CSV) →

Aineistoa koskevat kysymykset tai haastattelupyynnöt: partnership@investhus.com.